Judo

Tikkurilan Judokat ry

Mikäli asut Tikkurilan lähellä ja judo kiinnostaa, kannattaa jatkaa lukemista. Tikkurilassa toimii nimittäin judoseura, Tikkurilan Judokat ry., jossa on mahdollista harrastaa lajia omasta tasosta tai taustasta riippumatta. Ryhmiä on niin lapsille, senioreille, kilpailijoille kuin kuntoilijoille. Toiminnan painopiste on voimakkaasti nuorten ohjaamisessa ja kasvattamisessa, mutta tästä huolimatta sopivaa toimintaa löytyy myös aikuisille kuntoilijoille. Seuran kilpailijoiden taso on kova, sillä he sijoittuvat vuosittain judon SM-kisoissa mitaleille kaikissa ikäryhmissä, ja seura edustaa myös eri ikäluokkien kansainvälisissä judokilpailuissa.

Maininnan arvoinen seikka on myös se, että Tikkurilan Judokat ry. on sijoittunut Suomen Judoliiton seuraluokituksen kärkeen vuodesta 1992 alkaen. Tikkurilan Judokoista tuli vuonna 1992 myös Suomen ensimmäinen judon sinettiseura. Seurasta löytyy monenlaista jäsentä: mukana on niin kolmivuotiaita kuin kuusikymppisiä senioreita. Minkä takia erilaiset ihmiset sitten harrastavat judoa? Se johtuu siitä, että judo on tehokas itsepuolustuslaji sekä myös monipuolinen ja loistava kuntoilumuoto. Lajissa harjoitellaan esim. heittoja, kaatoja, sidontoja ja myöhemmin mukaan tulevat lukot ja kuristukset.

Seuran historian alku ja Suomen judon menestystä

Judon harrastaminen Tikkurilan alueella alkoi budoseura Budokain judojaostona vuonna 1973. Toimintaa olivat laittamassa liikkeelle Pentti Riikonen, joka saapui Helsingin Chikarasta, sekä Kari Lehto, joka puolestaan saapui Helsingin Meido-Kanista. Heidän toimestaan käynnistyi judon ohjaus. Lehto hoiti alkeiskurssien ohjaamisen, ja Riikosen vastuulla olivat värillisten vöiden valmentaminen. Ensimmäiselle judokurssille saapui kaikkiaan 28 lajista kiinnostunutta henkilöä. Vuosi 1976 oli merkittävä vuosi, sillä tuolloin toiminta irtautui Budokaista ja Tikkurilan Judokat perustettiin rekisteröimättömänä yhdistyksenä.

Vuosia 1977–1981 voi kuvata judon vahvaksi nousukaudeksi sekä seuratoiminnan että myös kansainvälisen kilpailutoiminnan osalta. Lajin harrastajien määrä nousi melkein 20 000, ja kansainvälistä menestystä niitti Juha ”Flobe” Vainio, kun hän voitti nuorten EM-pronssia vuonna 1977. Vainion pronssista alkoi neljä vuotta kestänyt mitalisarja nuorten EM-kisoissa: Seppo Myllylä toi pronssia vuoden 1978 kisoissa ja Juha ”Pupu” Salonen voitti pronssia vuosina 1979 ja 1980. Seuraavana vuonna Juha Salonen saavutti MM-pronssia miesten raskaassa sarjassa.

Tikkurilan Judokoiden vaiheita

Tikkurilan judokoiden ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Yrjö Salsoila, joka aloitti puheenjohtajana vuonna 1977. Hänen vastuullaan oli myös judon alkeiskurssit. Muita harjoituksia vetivät esimerkiksi Kari Lehto, Pekka Ruotsalainen, Pentti Riikonen sekä Kari Rissanen. Seura harjoitteli aina vuoteen 1980 saakka Hiekkaharjun koulun kellaritilassa, mutta sieltä siirryttiin Tikkurilan Urheilutalon suurempiin tiloihin. Toiminnan ollessa alkuvaiheessa harjoituksia pyydettiin vetämään myös Judoliiton Jorma Kivinen. Vantaalaisten tietoisuutta judosta parannettiin siten, että Vantaan kaupungin liikuntatoimelle ja Vantaan Seudun toimittajille esiteltiin lajia ahkerasti.

Seura järjesti alkuaikoina omia leirejään vuosittain Solvallan urheiluopistossa. Näitä vetivät esimerkiksi nyt jo edesmennyt Yrjö ”Yjä” Ekholm Chikarasta, Pekka Ruotsalainen Meido-Kanista ja Erkki Nupponen. Tuon ajan isoista tapahtumista voidaan mainita valtakunnallinen B- ja C-nuorten joukkuekilpailu, joka järjestettiin Tikkurilassa vuonna 1981. Judokisa toteutettiin cup-periaatteella, ja siihen otti osaa Tikkurilan Judokoiden lisäksi seitsemän muuta joukkuetta. Isäntien C-joukkue saavutti ykkössijan omassa cup-kisassaan. Tikkurilan Judokat saavutti sittemmin 2010-luvulla valtakunnallista julkisuutta YLE:n ohjelmassa, josta kerrotaan seuraavaksi.

Tikkurilan Judokat osallistui Sisu-ohjelmaan

Valtakunnallista näkyvyyttä Tikkurlian Judokat sai Sisu-ohjelmassa, joka esitettiin YLE:llä vuonna 2011. Seura selviytyi kuuden parhaan seuran joukkoon ja tavoitteli Pohjola-palkintoa Hyvälle Seuralle. Kyseinen palkinto jaettiin tunnustuksena moniarvoiselle ja laadukkaalle seuratyölle. Vuonna 2011 17 seuraa sai rahapalkinnon, mutta kuusi sai tämän lisäksi valtakunnallista TV-näkyvyyttä ja kolme seuraa eteni yleisöäänestyksen perusteella Suomen Urheilugaalaan. Kyseisenä vuonna vapaaehtoisuus seuratoiminnassa oli erityisen tarkkailun alaisuudessa. Tikkurilan Judokoissa löytyy tätä aktiivisuutta, kiitteli mm. Suomen Judoliitto.

Pohjola -palkinnon saamisen kriteereinä on mm. se, että seuran toiminta on aktiivista, avointa ja laadukasta. Ilmapiirin on myös oltava innostava ja tekemisen meiningin on oltava hyvää. Tämän lisäksi seurassa pitää toimia Reilun Pelin mukaan. Kyseisenä vuonna valinnoissa painotus oli siinä, miten aktiivista vapaaehtoistoimintaa huomioidaan ja ylläpidetään seuroissa. Pohjola -palkinnolla on tarkoitus kannustaa kaikkia niitä, jotka tekevät työtä urheiluseuroissa. Tikkurilan Judokoiden eteneminen Sisu-ohjelmassa näin pitkälle on merkittävä tunnustus seuran toiminalle.

Kilpaileminen Tikkurilan Judokoissa

Kilpaileminen on keskeinen osa judoa, ja kilpailemalla on mahdollista oppia paljon ja kehittää itseään. Kilpailussa (eli shiaissa) voi kokeilla, miten oma tekniikka toimii, sekä myös testata omaa pelisilmää kamppailutilanteessa. Tikkurilan Judokat tarjoaa mahdollisuuden aloittaa kilpaileminen kotisalikisoilla, ja ne toimivat Tixi Cup -nimellä. Niiden kautta on mahdollista saada rennosti ja hauskasti ensikosketus kisatatamiin. Kilpailu on hyvä paikka oppia judoa, sillä siinä saa suoraa käytännön palautetta siitä, mikä toimii kamppailutilanteessa ja mikä ei.

Mitä harjoittelu maksaa?

Tikkurilan Judokoiden jäsenmaksu on 86 euroa vuodessa. Harjoitus/kausimaksu on puolestaan 180 euroa, ja vuodessa on kausia kaksi. Uudet jäsenet maksavat 200 euroa ensimmäisenä harjoitus/kausimaksuna, sillä uuden jäsenen rekisteröinti maksaa 20 euroa. Vuosimaksulla saa mm. tapaturmavakuutuksen judoharrastukseen, olipa sitten harrastaja tai huippu-urheilija. Lisäksi jäsen saa mm. neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Ippon-lehden ja oman seuran nimellä varustetun jäsenkortin. Seuralta saa myös judopuvun, joka maksaa 40 eurosta 210 euroon, riippuen puvun laadusta ja koosta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top