Judo

Judotekniikat

Judo on japanilainen kamppailulaji, jonka historia juontaa juurensa lähes 150 vuoden taakse, jolloin Jigorō Kanō kehitteli lajin. Kanō oli professori ja samuraiperheen poika. Pohjana judolle oli jujutsu, ja judoon lajista on karsittu pois erilaisia vaarallisia tekniikoita. Vuonna 1886 jujutsu ja judo ottivat mittaa toisistaan, ja judon voittaessa muun muassa Japanin armeijassa, koulussa ja poliisissa ryhdyttiin opettamaan judoa. Nykyisin lajissa myös kilpaillaan, vaikka Jigorō Kanō vastustikin lajin kehittämistä kilpailua varten.

Judon pääperiaatteita on kolme: maksimaalinen teho, yhteinen hyvä sekä joustavuus. Joustavuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että vastustajan omaa voimaa käytetään häntä itseään vastaan, joustavasti. Maksimaalisessa tehossa on kyse tilanteen vaatiman voimamäärän käyttämisestä. Yhteinen hyvä on filosofisempi periaate, jolla pyritään siihen, etteivät harrastajat loukkaa toisia. Tarkoituksellinen vastustajan loukkaaminen on kielletty ja vahinkoja vältellään. Judoka ei myöskään koskaan ole ylimielinen, vaan mustan vyön omaava kunnioittaa aina myös aloittelijoita. Tekniikkoja judossa on kolmea päälajia: pysty-, matto- ja uhrautumistekniikat.

Pystytekniikat

Judoon sisältyy erilaisia pystytekniikoita. Pystytekniikalla tarkoitetaan tietysti pystyssä tehtäviä liikkeitä, joihin kuuluvat erilaiset heitot. Tällaisia heittoja ovat jalka-, käsi-, ja lonkkaheitot. Myös uhrautumisheitot selälleen ja kyljelleen ovat osa judon pystytekniikoita. Jalkaheittoja ovat nimensä mukaisesti jalalla tehtäviä heittoja, ja maanläheisemmin nämä muistuttavat pääosin kampituksia. Tunnetuimpia jalkaheittoja ovat muun muassa De-ashi-barai eli edenneen jalan pyyhkäisy, Hiza-guruma eli polvipyörä ja O-guruma eli suuri pyörä. Jalkaheitoissa tärkeintä on oikea-aikaisuus eli selvitetään, missä kohti vastustajan paino on.

Käsiheitot eli japaniksi Te-waza ovat puolestaan käsillä tehtäviä, näyttävän näköisiä heittoja. Vaikka käsiheitot ovatkin varsin hurjan ja jopa pelottavan näköisiä, ei näidenkään liikkeiden tarkoituksena ole satuttaa vastustajaa. Erilaisia käsiheittoja ovat muun muassa Eri-seoi-nage eli kaulus-olkavarsiheittto, Ippon-seio-nage eli yhden käden olkavarsiheitto sekä kuchiki-taoshi: yhden käden pudotus. Kolmas pystyheittotyyli on lonkkaheitot, joihin kuuluvat muun muassa sellaiset liikkeet kuten Hane-goshi eli jousilonkkaheitto, O-goshi eli suuri lonkkaheitto sekä Uki-goshi, joka on eräänlainen kiertoheitto lonkalta.

Uhrautumistekniikat

Judotekniikoiden olennaisiin osiin kuuluvat myös erilaiset uhrautumisheitot selälleen ja kyljelleen. Uhrautumisheitto terminä tulee heiton luonteesta. Uhrautumisheitoissa heiton suorittaja ikään kuin uhrautuu ja heittäytyy esimerkiksi ensin itse selälleen, jotta saa heiton tehtyä. Tyypillinen esimerkki tällaisesta heitosta on vaikkapa Sumi-gaeshi seli kääntöheitto kulmasta. Vielä näyttävämpi heitto on Tomoe-nage, jossa heittäjä heittäytyy selälleen ja vastustaja lentää komeassa kaaressa selällään olevan heittäjän yli. Parhaimmillaan judo onkin erittäin komeaa ja mahtavan näköistä seurattavaa.

Pystystä selälleen tapahtuvien heittojen lisäksi isompi ryhmä uhrautumistekniikoita ovat uhrautumistekniikat kyljelleen. Esimerkiksi heitto nimeltä Hane-makikomi eli jousilonkkaheitto kiertäen tarkoittaa sitä, että vastustajaa napataan rinnuksista, seuraavaksi kädestä ja heitetään lattialle siten, että heittäjä pääsee vastustajan päälle kyljelleen. Nämä heitot ovat myös erittäin tehokkaita ja väärissä käsissä suoritettuna äärimmäisen vaarallisia. Siksi heittotekniikoita tuleekin harjoitella aina ja ainoastaan valvovassa seurassa ja judo-opettajan tarkan neuvonnan alaisena. Judo ei missään nimessä ole katutappelulaji!

Mattotekniikat

Jos judon heitot ja osa ottelusta tapahtuu pystyssä, iso osa lajista tapahtuu tietenkin matossa painien. Mattotekniikoihin luetaan sidonnat, käsilukot sekä kuristukset. Erilaisia sidontoja eli Osaekomi-wazoja on judossa kaikkiaan 11 kappaletta, joista valtaosa pohjautuu niin sanottuun nelipistesidontaan eli Kami-shio-gatame. Käsilukot lukitsevat tietysti vastustajan kädet, ja näitä kutsutaan nimellä kansetsu-waza. Judossa erilaisia lukkoja voi tehdä vatsalla, polvella, käsillä, kainalolla sekä jalalla. Lisäksi judoon kuuluu ristilukko sekä kiedottu käsilukko. Perinteisin lukoista on ude-gatame eli käsilukko.

Mattotekniikoihin kuuluvia kuristustekniikkoja kutsutaan nimellä shime-waza. Erilaisia kuristuksia on judossa peräti 14 kappaletta. Judossa voi kuristaa jalalla, käsillä, yhdellä kädellä, lonkalla sekä vartalolla. Kuristukset, kuten monet muut judon liikkeet, ovat väärissä käsissä todella vaarallisia. YouTubessa on videoita, joissa esimerkiksi kahden käden kuristus, morote-jime, pakottaa vastustajan antautumaan vain muutamassa sekunnissa. Lajin luonteeseen kuuluukin käden tai jalan taputtaminen, jos ote käy liian kivuliaaksi. Judon perusperiaatteiden on oltava myös kirkkaana mielessä: lajissa ei vahingoiteta ketään.

Judotekniikoiden turvallisuus

Judon perusperiaatteisiin kuuluu se, että vastustajan tahallista vahingoittamista vältetään eikä lajin tarkoituksena ole satuttaa. Judon tekniikat ovat kuitenkin niin voimakkaita ja voimallisia, että esimerkiksi aivan aloittelijoille ja alle 15-vuotiaille ei opeta esimerkiksi käsilukkoja ja kuristuksia turvallisuuden maksimoiseksi. Judo, kuten myös muut kamppailulajit, ovat tarkoitettu harrastettavaksi judo- tai kamppailusalilla. Lajin liikkeitä ei siis ole tarkoitettu katutappeluun tai edes esiteltäväksi muualla kuin salilla judo-opettajan valvovan silmän alla. Turvallisuus on erittäin tärkeä asia.

Yhteenveto

Judo on lähes 150 vuotta vanha japanilainen kamppailulaji, jonka tarkoituksena ei ole väkivaltaisesti satuttaa vastustajaa. Lajin tekniikoihin kuuluvat erilaiset pystytekniikat, kuten käsi-, jalka- ja lonkkaheitot sekä erilaiset uhrautumistekniikat selälleen ja kyljelleen. Pystytekniikoiden lisäksi judossa ollaan paljon matossa, ja mattotekniikoihin kuuluu kuristukset, sidonnat sekä lukot. Lajin tekniikat opitaan alkeiskurssilta alkaen, ja mitä pidemmälle harrastaja kehittyy, sitä enemmän ja monipuolisemmaksi tekniikkapaletti tulee. Judo on laji, jota harrastetaan judosalilla, joten katutappelujen näytöslaji judo ei ole.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top