Judo

Judosta uusi harrastus

Judo on vanha japanilainen kamppailulaji. Judo kehittyi 1880-luvulla, kun lajin perustaja Jigorō Kanō halusi kehittää vanhoista japanilaisista taistelumuodoista urheilulajin, jossa voidaan kilpailla vastustajaa vahingoittamatta. Tällä hetkellä judo on maailman harrastetuin kamppailulaji. Pelkästään Euroopassa lajilla on noin kaksi miljoonaa harrastajaa. Suomessa järjestäytynyt judon harrastaminen alkoi 1950-luvulla. Tällä hetkellä suomalaisia harrastajia on noin 15 000, joista mustan vyön judokoita on tuhat.

Judon aloittamiseen jokainen ikä on sopiva. Jo pienet lapset voivat osallistua judoseurojen muksujudoon, jossa lajissa tarvittavia yleisliikunnallisia taitoja opetellaan leikin varjolla. Tärkeässä osassa heti harrastuksen alusta lähtien ovat dojokäyttäytyminen ja vastustajan kunnioittamisen periaatteet. Lasten judossa siirrytään vähitellen lajinomaisiin harjoitteisiin, ja vasta yli 16-vuotiailla nuorilla on otteluissa sallittua tehdä lukkoja ja kuristuksia. Nuoremmatkin harrastajat voivat näitä toki opetella, mutta kevyemmin ottein.

Judon aloittamisen lähtökohdat ovat eri harrastajilla hyvin erilaisia. Lapsi voi lähteä harrastukseen, koska vanhemmat ovat hänelle judon valinneet, nuori taas kavereiden imussa, aikuinen esimerkiksi kiinnostuksesta kamppailulajeihin tai kyllästyttyään seuraamaan oman lapsen harjoittelua tatamin reunalta. Olipa judosta kiinnostunut oppilas nuori tai vanha, harrastus aloitetaan alkeiskurssilla, josta siirrytään peruskurssille:

  • Alkeiskursseja järjestetään useimmissa seuroissa säännöllisesti. Alkeiskurssin tavoitteena on perehdyttää aloittava harrastaja judon perusteisiin ja tarjota edellytykset jatkaa harrastusta seuran yleisissä harjoituksissa. Alkeiskurssin päätteeksi suoritetaan keltainen vyö. Tasokokeeseen päästään, kun kokeessa vaadittavat tekniikat ovat riittävästi hallussa.
  • Peruskurssi rakentuu muutaman viikon jaksosta, jolloin harjoituksia on esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Harjoituksissa opetellaan judotekniikoita sekä dojokäytöstä. Dojokäytökseen kuuluu mm. turvallisuuteen liittyviä asioita: miten otteita tehdään ja millaiset otteet ovat judossa sallittuja. Keskeisin alkeiskurssilla opetettava asia on ukemin eli kaatumisen perusteet, jotta judoheitosta osataan tulla turvallisesti alas.

Ensimmäiset treenit

Judotunnille on tärkeää saapua ajoissa, sillä ajoissa saapuminen on kanssaharjoittelijoiden ja opettajan kunnioittamista. Myöhästyneet joutuvat odottamaan tatamin laidalla ja pyytämään lupaa harjoitukseen liittymiselle. Harjoituksen aluksi asettaudutaan yleensä vyöjärjestyksessä polvi-istuntariviin, jossa kumarretaan opettajalle. Alkeiskurssilla toki kaikki osallistujat ovat samalla asteella, mutta tavallisissa seuraharjoituksissa vyöarvokirjo voi olla jopa keltaisesta mustaan. Harjoitus myös päätetään samaan riviin ja kumarruksiin.

Liikunnallinen osuus treeneissä alkaa alkulämmittelyllä, joka voi olla esimerkiksi jumppaa, kehonhallintaharjoituksia tai leikkimielisiä kisailuja. Kaatumiset ja erilaiset taitoliikkeet ovat olennainen osa harjoituksia. Judotekniikoita tehdään sekä matossa että pystyssä, ja taitojen lisääntyessä tehdään myös otteluharjoittelua eli randoria. Heittojen ja mattosidontojen lisäksi judossa tehdään myös käsilukkoja ja kuristuksia, mutta niihin edetään vasta ylemmillä vyöasteilla. Judossa tekniikoista käytetään japaninkielistä sanastoa, joka tulee vähitellen tutuksi harrastuksen edetessä ja kokemuksen kasvaessa.

Judovarusteet

Ensimmäiselle judotunnille voi saapua tavallisissa liikuntavaatteissa, esimerkiksi pitkissä urheiluhousuissa ja t-paidassa. Kenkiä ei tarvita, koska tatamilla ollaan paljain jaloin. Pian on kuitenkin hankittava judopuku eli gi. Gi on olennaisen tärkeä, koska vastustajaa otetaan kiinni juurikin puvusta. Gi on valkoinen, vahvasta ja joustamattomasta materiaalista valmistettu puku, johon kuuluu takki ja housut. Takkia pitää kiinni vyö, joka aloittelijalla on valkoinen. Harrastuksen edetessä vyön väri tummuu: ensimmäisen tasokokeen myötä keltaiseksi, sitten tulevat oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta.

Värivyöt ovat kyu- eli oppilastason arvoja ja mustat dan- eli opettaja-asteen arvoja. Lapsilla ja nuorilla on varsinaisten vyökokeiden välillä natsakokeita. Natsat ovat vyöhön kiinnitettäviä nauhoja, jotka tarkoittavat värivöiden väliasteita. Natsa-asteiden myötä opetettavat asiat pysyvät pienempinä kokonaisuuksina ja tasokokeita tulee eteen useammin, mikä tuo uutta intoa harjoitteluun ja tekee edistymisen seuraamisen helpommaksi.

Pitääkö judoa aloittaessa olla hyvässä kunnossa?

Fyysisiä vaatimuksia judon aloittamiselle ei ole. Toki esimerkiksi selkävaivaisen voi olla mahdotonta taipua judoheittoihin, mutta kuka tahansa perusterve ihminen voi aloittaa judon. Kehonhallinta, voima, kunto ja liikkuvuus kasvavat harjoittelun myötä. Ketään ei judossa pudoteta joukosta, vaan jokainen saa harrastaa itselleen sopivalla vaatimustasolla ja intensiteetillä. Judossa kehittyvät ominaisuudet, kuten kehonhallinta, ovat myös hyödyksi minkä tahansa muunkin urheilulajin harrastamisessa. Useissa seuroissa on erikseen kilpa- ja kuntojudoharjoituksia.

Kuntojudoksi kutsutaan judon harrastamista, jos tähtäimessä ei ole kilpailuun valmistautuminen. Kuntojudossa harrastaja voi sovittaa treenien intensiteetin omiin lähtökohtiinsa sopivaksi. Kuntojudo ei silti ole ollenkaan vähäisempää harrastamisen hauskuuden, taitojen ja kunnon kasvamisen puolesta ja myös kuntojudossa voi edetä vyöarvoissa. Jokaisen harrastajan lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaisia, mutta kaikkia yhdistää oppimisen ja liikkumisen ilo.

Mitä judo maksaa?

Judo on edullinen harrastus. Aloittelevan harrastajan gi maksaa muutamia kymppejä, mutta muuten vaatetukseen ei tarvitse suuremmin panostaa. Tatamilla liikutaan paljain jaloin, mutta pukuhuoneen ja tatamin välillä käytetään sandaaleja tai varvastossuja. Juomapullo ja hikipyyhe on toki myös hyvä hankkia. Peruskurssin hintaan usein kuuluu gi ja hinnat liikkuvat sadan ja kahdensadan euron tuntumassa.

Peruskurssin jälkeen judoa voi harjoitella judoseuran jäsenmaksulla. Jäsenmaksut ovat seurakohtaisia, mutta monesti puhutaan muutaman kympin kuukausimaksusta. Tähän tyypillisesti sisältyy Judoliiton jäsenyys sekä vakuutus, josta on hyötyä, mikäli harjoituksissa sattuu vammoja. Judoliiton jäsenenä on myös oikeutettu osallistumaan ilman eri maksua muiden Judoliiton alaisten seurojen harjoituksiin. Lisäksi jäsenyys oikeuttaa osallistumaan leireille ja seminaareihin. Tasokokeista peritään graduointimaksu, mutta keltaisen vyön suorittamisen jälkeen seuraavaan graduointiin kuluukin yleensä vuoden päivät.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top