Judo

Judossa arvostus ansaitaan kilpatatamilla

Judo kuuluu japanilaisiin budolajeihin, jotka ovat syntyneet erilaisista tarpeista ja eri aikakausina. Niin judo kuin muutkin lajit ovat sekoitus taidetta ja taistelulajeille ominaisia liikkeitä. Monet lajeista ovat menettäneet niille tyypillisen alkuperäisen asemansa yhteiskunnan muuttuessa, mutta niitä kaikkia harjoitetaan edelleen. Judo ja muut lajit ovat tärkeitä japanilaista kulttuuriperimää ja samalla myös merkittävä vientituote Japanille. Judon on kehittynyt japanilainen kasvatustieteilijä Jigorō Kanō 1880-luvulla ja laji yhdisti samuraiden taisteluliikkeitä ja länsimaalaista liikuntaa.

Jigorō Kanō halusi alusta asti lajille kansainvälistä näkyvyyttä. Taitavia judokoita lähetettiinkin maailmalle haastamaan muiden lajien mestareita, ja laji alkoi kasvattaa suosiotaan judokoiden menestyksen ansiosta. Judo pysyi kuitenkin melko pienien piirien kiinnostuksen kohteena maailmalla, mutta kotimaassa se sai nopeasti kannattajia. Jigorō Kanōnin judokat voittivat jujutsu-joukkueen, jota oli pidetty itsepuolustuslajien kuninkaina. Voiton myötä judoa alettiin opettaa poliisikoulussa ja armeijassa itsepuolustuslajina ja myöhemmin myös kouluaineena. Laji oli pitkään suursuosikki Japanissa, mutta kansainvälinen läpimurto sai vielä odottaa.

Judosta tulee eurooppalainen kilpailulaji

Vaikka judoa oli alettu viedä taitavimpien harrastajien avulla Eurooppaan jo 1900-luvun alussa, sai se jalansijaa muualla maailmassa vasta 1950-luvulla. Euroopan judoliitto perustettiin vuonna 1949, sillä maailmansotien aikana kehitys taantui. Ensimmäiset judon EM-kilpailut pidettiin vuonna 1951, ja samana vuonna perustettiin myös Kansainvälinen judoliitto. Maailmanmestaruuskilpailut judossa kisattiin vuonna 1956, ja viralliseksi olympialajiksi se hyväksyttiin vuonna 1964. Vakituisena lajina sen parissa on kilpailtu olympialaisissa vuodesta 1972 alkaen. Kolme eri painoluokkaa otettiin käyttöön 1961.

Lajin kehittäjä Kanō ei ollut mielissään lajin kilpailulliseksi muuttumisesta, ja pisteiden sijaan hän kehittikin väreihin perustuvan vyöluokituksen, joka on käytössä vielä nykyisinkin. Taitavimmat judokat omaavat mustan vyön, joka kertoo sen omistajan olevan lajinsa huippuja. Judon suosiosta kertoo se, että se on kamppailulajeista laajimmin levittäytynyt maailmalla. Kansainvälisen judoliiton jäsenmaita on 200, ja vuotuisissa MM-kisoissa ottelumaita on noin 120. Eniten mitaleita ovat kahmineet itseoikeutetusti Japani, Etelä-Korea, Ranska, Kuuba, Iso-Britannia, Kiina, Saksa, Venäjä, Alankomaat ja Belgia.

Judon keskeinen käsite

Lajiin on valittu tekniikoita, joita on mahdollista harjoitella kovalla teholla ilman, että loukkaantumisriskit kasvavat suuriksi. Judossa vastustajan massa ja voima pyritään kääntämään tätä vastaan. Joustavuus on judon keskeinen ohjenuora, ja kyseisen opin avulla voimallisen altavastaajan on mahdollista voittaa tilanne toimimalla oikein. Judossa on opittava käyttämään voimaa oikein, vaikka harjoitellaankin täysillä tehoilla. Lajin kultaisiin sääntöihin kuuluu yhteisen hyvän periaate, jonka perusteella muita harrastajia on pyrittävä suojelemaan loukkaantumisilta. Judon harrastaja ei ole ylimielinen, vaan arvostaa muita kamppailijoita.

Judon laaja suosio selittyy paljon sillä, ettei alkuperäiseen lajisuuntaukseen ole tullut muita koulukuntia kilpailijoiksi. Joka puolella maailmaa ja kaikissa harjoituspaikoissa harrastettava judo on siis periaatteiltaan ja liikkeiltään sama laji. Tämä helpottaa kilpailemista ja lajin kehitystä, ja judossa on pystytty panostamaan yhden tekniikan kehittämiseen ja samalla myös vaalimiseen. Monissa muissa budolajeissa alkuperäisestä suuntauksesta on kehittynyt useita eri koulukuntia. Judo kuuluu myös niihin lajeihin, jotka ovat tulleet tutuiksi viihteestä. Se on omalta osaltaan vauhdittanut lajin suosiota.

Juniori työ vie Suomea eteenpäin

Suomessa on arvioiden mukaan noin 12 000 judon harrastajaa, kun heitä on maailmalla noin 30 miljoonaa. Suomessa juniorityö on aktiivista, mutta myöhemmässä vaiheessa lajin parhaimmistoa menetetään paljon valtalajien joukkoon kuten jalkapalloon ja jääkiekkoon. Useat huippulupaukset ovat lahjakkaita eri lajeissa, mutta sponsorisopimuksia ja menestystä on tarjolla varmimmin lajeissa, joilla on enemmän kannattajia. Suomi on asettanut itselleen kuitenkin tavoitteeksi olympiamitalin, vaikka tie korkeille palkintopalleille on vaikea. Judossa valmentajalla on merkittävä rooli, ja siihen tarvitaan Suomessa panostusta.

Judossa on järjestetty arvokilpailuja Suomessa vuodesta 1975 alkaen, jolloin Turussa pidettiin nuorten EM-kilpailut. Vuonna 2006 Tampereella järjestettiin naisten ja miesten EM-kilpailut ja viimeisimpänä vuonna 2016 alle 18-vuotiaiden EM-kilpailut. Suomeen perustettiin vuonna 2008 Suomen kunniajudo, johon hyväksytään henkilöitä, jotka ovat tehneet merkittävää valmennus- tai kasvatustyötä suomalaisen judon hyväksi. Vuonna 2015 nimi muutettiin Judon Hall of Fameksi. Ensimmäiseksi kunniajudokaksi nimettiin Reino Fagerlund, joka on niittänyt mainetta kilpailussa mutta erityisesti valmennuspuolella ja suomalaisen judon uranuurtajana.

Kilpajudo

Judon oppi-isä ei ollut mielissään, kun judo kehittyi vahvasti kilpailulajina. Hänelle kilpailut olivat vain yksi osa-alue, mutta tärkeimpänä hän piti henkilön taitojen ja mielen yhteistyötä ja niiden jatkuvaa kehittymistä. Osa judon harrastajista suuntaa vahvasti kilpatatameille, mutta useille judo on puhtaasti harrastus. Judo perustuu heittoihin, ja onnistunut vastustajan heitto riittää päättämään ottelun ns. ipponiin. Myös kuristusotteet ja käsilukot ovat judolle ominaisia liikkeitä. Hyvä judoka taitaa tekniikan, fysiikan ja hänen henkinen kanttinsa on hyvin kehittynyt.

Katakilpailuja, sovellettua judoa ja muksujudoa

Judon perustaja suositteli harjoittelua fyysisen kohtaamisen kautta. Tämä tarkoitti yksin harjoittelun sijaan vastustajien kohtaamista ja oppimista tämän avulla. Vaikka judosta on olemassa vain yksi koulukunta, on sen pohjalta kehittynyt uusia lajeja kuten brasilialainen jujutsu ja venäläinen sambo. Kilpailujudon lisäksi lajin pohjalta järjestetään myös katakilpailuja, joissa harrastajat esittelevät liikesarjoja ja saavat arvioita niiden perusteella. Katassa sallitaan myös kilpailussa kiellettyjä liikkeitä, kuten polvilukot ja potkut. Suomen judoliitto järjestää myös muksujudoa 4-vuotiaista lähtien ja sovellettua judoa erityistä tukea vaativille.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top