Judo

Judo syntyy Japanissa

Judo on varmasti useimmille tuttu laji, jos ei oman harrastuksen kautta, niin sitten urheilu-uutisista. Judon historia on kuitenkin monelle hämärän peitossa. Tämän artikkelin tarkoitus on käydä läpi judon historian pääkohdat ja se, miten se levittyi Japanista ympäri maailmaa.

Japanilainen pedagogi ja kasvatustieteilijä Jigorō Kanō kehitti judon 1800-luvun lopussa. Hän oli itse ju-jutsumestari ja alkoi kehittää vanhoista taistelutaidoista uutta kamppailulajia ja liikuntamuotoa. Lajin pohjana olivat ju-jutsu, vanhat samuraiden taistelutaidot sekä länsimaiset urheilulajit. Lyhyesti ilmaistuna judo on itsepuolustuslaji, jossa pyritään tehokkaaseen harjoitteluun sekä henkiseen kasvuun. Judossa Kanō kehitti ju-jutsun tekniikoita siten, että kamppailutilannetta oli mahdollista harjoitella ilman suurta riskiä loukkaantumisesta. Realistisen ottelun ohella Kanō, joka siis oli kasvatustieteilijä, alleviivasi lajissa harjoittelijoiden henkistä kasvua sekä kehittymistä ihmisenä.

Kanō ei myöskään pitänyt ajatuksesta, että judosta tulisi kilpaurheilua. Hän ratkaisi asian luomalla oppilailleen kilpailun korvaajaksi arvoasteikon, joka perustui vyön väreihin. Kanōn uusi laji aiheutti jännitteitä hänen ja perinteisten ju-jutsuseurojen välille. Oli kuitenkin tulossa merkittävä tapahtuma, joka tulisi vahvistamaan judon asemaa ja leviämistä Japanissa. Judon menestystarina alkaakin kunnolla vuodesta 1886. Tuolloin etsittiin japanilaisille poliiseille ju-jutsukoulua. Valinta ratkaistiin siten, että eri koulut laitettiin kilpailemaan keskenään Tokion poliisin järjestämässä turnauksessa, johon kukin koulu lähetti 15 oppilasta. Kanō lähetti turnaukseen oman koulunsa ja vastaan asettui vahvimpana pidetty paikallinen ju-jutsukoulu.

Turnaus oli judolle menestys, sillä viidestätoista ottelusta peräti 13 päättyi judokan voittoon ja kaksi päättyi ratkaisemattomana. Tämä ratkaisi asian judon hyväksi: siitä tuli poliisien laji ja se otettiin osaksi koulujen opetusohjelmaa.

Judo kansainvälistyy

Kanōn suunnitelmat suuntautuivat Japanin ulkopuolelle judon vakiinnuttua kotimaassa ja hän pyrki levittämään lajia maailmalle. Judo kasvatti mainetta siten, että judokat kiersivät maailmaa ja haastoivat painijoita ja nyrkkeilijöitä menestyksekkäästi. Tämä taas johti judon harrastajien määrän kasvuun.

Kanō oppilaineen esitteli judoa länsimaissa 1900-luvun alussa ja Eurooppaan perustettiin judoliitto vuonna 1949. Kaksi vuotta tästä eteenpäin järjestettiin lajin ensimmäiset EM-kisat. Vuonna 1951 puolestaan perustettiin Kansainvälinen judoliitto ja ensimmäistä kertaa judossa kilpailtiin maailmanmestaruudesta Tokiossa vuonna 1956.

Yksi merkkipaalu judolle oli vuosi 1964, jolloin judosta tuli olympialaji Tokion kisoissa. Kanō ansaitsee kiitosta myös tästä, sillä hän vaikutti myös kansainvälisessä Olympiakomiteassa. Judo on ollut olympialajina vakituisesti vuodesta 1972 lähtien. Naisten puolella Euroopan mestaruudesta on kisattu vuodesta 1975 ja maailmanmestaruudesta vuodesta 1980. Naisille judo tuli olympialajiksi vuonna 1992.

Sinivalkoinen Judo

Itse Kanō kävi esittelemässä judoa Suomessa jo vuonna 1890, mutta suomalaiset eivät kuitenkaan tuolloin vielä innostuneet. Suomeen judo saapui kunnolla 1950-luvulla ja siitä saamme kiittää Japanin lähetystösihteeri Shigemi Tagamia, joka alkoi opettaa judoa Helsingissä. Suomen judoliitto ry puolestaan perustettiin vuonna 1958 Torsten Murenin toimesta. Judon alkuaikoina harrastajat liittyivät Suomen judoliittoon, sillä tuolloin ei vielä ollut seuratoimintaa.

Tämä asia korjautui kuitenkin nopeasti: vuonna 1962 perustettiin ensin Turun judoseura, jota seurasi Mikkelin judoseura. Seuraavana vuonna perustettiin kaksi seuraa Helsinkiin (Chikara ja Meido-kan). Turkuun perustettiin myös toinen judoseura, eli Turun akateeminen judokerho. Turkulaiset seurat yhdistyivät vuonna 1972 ja lisäsivät lajivalikoimaansa myös karaten. Nykyään judoharrastus on levinnyt ympäri Suomea ja maassamme on yli 120 judoseuraa. Harrastajien määrä puolestaan on noin 12 500.

Historian kuuluisia judokoita: Masahiko Kimura

Olemme käsitelleet lajin historiaa, joten nyt on sopiva hetki esitellä eräs kuuluisa judoka lajin historiasta. Masahiko Kimura on nimi, joka nousee väistämättä esille, kun pohditaan kaikkien aikojen merkittävimpiä judokoita. Vuonna 1935 Kimura saavutti 5. danin mustan vyön ainoastaan 18-vuotiaana. Näin hänestä tuli nuorin kyseiseen saavutukseen yltänyt judoka.

Kimuran uran tilasto on erittäin vaikuttava, sillä hän kärsi ainoastaan neljä tappiota, jotka kaikki osuivat vuodelle 1935. Kimura saavutti Japanin avoimen sarjan mestaruuden vuonna 1937 ja hän oli voittamaton 13 vuotta kestäneen uransa ajan. Aktiiviuransa jälkeen hänestä tuli ammattilaispainija ja -judoka. Kimuran lopulliseksi vyöarvoksi jäi 7. dan. Se johtui siitä, että hän riitautui Kōdōkan, eli judon kansainvälistä toimintaa hallitsevan päämajan kanssa mm. ammattilaispainiurastaan. Masahiko Kimura menehtyi keuhkosyöpään 75-vuotiaana.

Judon nykytilanne

Mikäli katsotaan harrastajamääriä, on Kanōn kehittämä Kodokan judo maailman levinnein kamppailulaji. Yksi havainnollistava esimerkki tästä on se, että kansainväliseen judoliittoon kuuluu peräti noin 200 jäsenmaata. Judon MM-kisat herättävät kiinnostusta ja vuonna 2013 judon maailmanmestaruuskilpailuihin osallistui 123 maata. Mikäli maiden menestystä MM-tasolla lasketaan mitaleissa, kärjestä löytyvät Japani, Ranska, Etelä-Korea, Kuuba, Iso-Britannia, Kiina, Alankomaat, Saksa, Neuvostoliitto/Venäjä sekä myös Belgia.

Yksi asia, mikä on helpottanut judon leviämistä ympäri maailmaa, on, että Kodokan judo on pysynyt lähes ainoana lajin tyylisuuntana siellä, missä sitä harjoitellaan. Esimerkiksi karatesta ja ju-jutsusta poiketen judossa ei oikeastaan ole eri koulukuntia. Tästä syystä lajin harjoitukset toimivat ympäri maailmaa samalla tavalla samojen kaavojen ja tekniikoiden mukaan. Judo on kuitenkin ollut pohjana muille kamppailulajeille, kuten esimerkiksi brasilialaiselle ju-jutsulle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top