Judo

Judo populaarikulttuurissa

Judo on alun perin Japanissa syntynyt kamppailulaji, jonka pitkät ja kunniakkaat juuret juontavat peräti 1880-luvulle asti, jolloin samuraiperheen jäsen Jigorō Kanō kehitti sen. Tämän mielenkiintoisen lajin nimi käännetään useimmiten pehmeäksi tieksi tai periksi antamisen taidoksi. Hyvin nopeasti 1900-luvun ensimmäisinä vuosina judo alkoi herättää kiinnostusta myös länsimaissa osana yleistä kiinnostusta itäiseen Aasiaan ja eritoten Japanin kulttuuriin. Muiden japanilaislähtöisten kamppailulajien rinnalla judo on ollut tavalla tai toisella mukana erilaisissa populaarikulttuurin teoksissa niin lännessä kuin idässäkin.

Jos tarkastelee populaarikulttuurin kenttää viimeisimpien vuosikymmenien ajalta, on kohtalaisen helppoa herätellä epäilyksiä siitä, kuinka syvällisesti keskiverto kuluttaja tuntee itämaisten kamppailulajien hienouksia. Voidaankin kysyä, erottaako taistelulajeihin perehtymätön esimerkiksi judon karatesta, vaikka käytännössä lajien väliset erot ovat hyvinkin merkittävät. Varsinkin 1980-luvulla, jolloin suuri länsimainen yleisö oppi tuntemaan erilaisiin heittoihin, potkuihin ja lyönteihin perustuvat kamppailulajit toimintaelokuvista, on hyvin kyseenalaista, kuinka täsmällisesti ja uskollisesti kulloinenkin laji esitettiin. Oikeaoppisia kuvauksiakin on esitetty, mutta monet eivät ehkä tiedä missä ja milloin.

Judo elokuvissa

Monille taistelulajeja elokuvataiteen kautta tunteville ihmisille saattaa tulla yllätyksenä, että esimerkiksi judon inspiroimien elokuvien historia ulottuu niinkin pitkälle kuin 1940-luvun alkuun. Yhden kansainvälisesti tunnetuimman japanilaisen elokuvataiteen grand old manin, Akira Kurosawan esikoisohjauksen aiheena oli nimittäin judo. Vuonna 1943 julkaistu Sanshiro Sugata, joka päätyi kansainväliseen levitykseen nimellä Judo Saga, kertoo nuoresta Sanshirosta, jonka tavoitteena on saavuttaa judomestarin arvo kotikaupunkinsa judokoulussa. Elokuvan juoni asettaa judon vastakkain toisen kamppailulajin, jujutsun kanssa.

Sanshiro Sugata oli ilmestyessään riittävän suosittu ansaitakseen niin jatko-osan kuin useita uudelleenfilmatisointeja tulevina vuosikymmeninä. Vuosien 1955 ja 1977 välillä Sanshiro Sugata on filmattu uudelleen peräti viisi kertaa. Karate Kid -elokuvaa pidetään yhtenä tunnetuimmista kamppailulajeja kuvaavista elokuvista, mutta harva muistaa sitä edeltänyttä Judo’s Gentle Tiger -elokuvaa, joka suosiostaan huolimatta jäi Karate Kidin jalkoihin. Judon taistelutekniikat ovat kaikesta oletetusta epänäyttävyydestään huolimatta näytelleet merkittävää osaa muun muassa John Wick-, vuoden 2009 Sherlock Holmes- ja Immortals-elokuvissa.

Judo sarjakuvissa

Sarjakuvaa on pidetty ainakin kotimaisilla markkinoilla jokseenkin marginaalisena narratiivisen taiteen muotona, joten kaikki eivät ehkä tiedä, että yllättävän monissa kulttuureissa sen asema on paljon suurempi kuin vain lapsille tarkoitetuilla kuvakirjoilla koto-Suomessa. Esimerkiksi judon synnyinmaassa sarjakuva, jota kutsutaan mangaksi, on hyvin merkittävä viihdeteollisuuden osa-alue. Onkin siis hyvin luonnollista, että myös judolla on oma tärkeä asemansa japanilaisen sarjakuvan kertomuksissa, ja se on antanut aiheen hyvin monille pitkäikäisille ja suosituille sarjakuvasarjoille.

Yksi merkittävimmistä ja tunnetuimmista mangasarjoista, joissa judo näyttelee osaa, on Yawara! A Fashionable Judo Girl, joka kertoo Yawara Inokuma -nimisestä tytöstä, josta hänen pakkomielteinen isoisänsä kouluttaa tulevaa olympiavoittajaa. Myös Kurenai Sanshiro ja Inakappe Taisho -sarjoissa päähenkilöt ovat judossa edistyneitä. On hyvin yleistä, että suositut mangasarjat sovitetaan animaatiosarjoiksi, ja näin on käynyt niin Yawaralle kuin Kurenaillekin. Länsimaisissa sarjakuvissa judon vaikutuksia ollaan voitu havaita niin Batmanin kuin Captain Americankin taistelutyyleissä.

Judo kirjallisuudessa

Kun ottaa huomioon, kuinka laajasti judo esiintyy eri populaarikulttuurin muodoissa tavalla tai toisella, ei ole mikään yllätys, että myös kertomakirjallisuudesta on mahdollista löytää paljon esimerkkejä judosta. Jopa Sanshiro Sugata perustuu alun alkujaan Tsuneo Tomitan kirjoittamaan samannimiseen kirjaan, jossa monet ovat nähneet vahvoja tosielämän vaikuttimia. Tsuneo Tomitan isä oli näet yksi ensimmäisistä judo-oppilaista alkuperäisessä Kodokan-judokoulussa. Judon suosio ja lajin henkisyys on ollut omiaan tuottamaan monia oppikirjoja ja muistelmia, joissa judon merkitys on korostunut.

Vuonna 2009 julkaistussa Sherlock Holmes -elokuvassa käytettyä viittaustakaan ei voi pitää puhtaan elokuvallisena lisäyksenä, sillä jo Arthur Conan Doylen alkuperäisissä Sherlock Holmes -tarinoissa käytetyllä Baritsu-kamppailulajilla on erottamaton yhteys Kodokan koulun oppeihin. Sherlock Holmesin tiedetään nakanneen Moriartyn Reichenbachin putoukseen judoheitolla. Clive Cusslerin Cyclops-romaanin päähenkilö on huomattavasti tuntemattomampi kuin maailman tunnetuin etsivä, mutta molemmat jakavat ainakin judon alkeiden taitamisen. Myös John Rain -sarjan päähenkilö, puoliksi japanilainen palkkamurhaaja John Rain, hallitsee judon salat.

Populaarikulttuurin vaikutus judon suosioon

Jo hyvin varhaisessa vaiheessa erinäiset kulttuurikriitikot panivat merkille, että miltei mikä tahansa toiminta, joka esitettiin länsimaalaisissa elokuvissa kiehtovana, johti automaattisesti sen suosion nousuun myös tosielämässä. Tämän ovat aina tienneet muun muassa tupakkayhtiöt, mutta siitä huolimatta kukaan ei osannut aavistaa, miten suuren ryntäyksen 1980-luvun kamppailulajielokuvat saisivat aikaan budosaleilla. Vaikka kaikkein suosituimmiksi ovat useimmiten osoittautuneet näyttävimpiä potkuja ja lyöntejä tarjoavat lajit kuten karate ja kung fu, myös judo on hyötynyt tunnettuutensa lisääntymisestä, vaikka viime vuosina hohto onkin himmennyt.

Yhteenveto

Judo on japanilainen kamppailulaji, joka on kasvattanut suosiotaan tasaiseen tahtiin aina alkuvuosistaan 1880-luvulta saakka. Judon suuri suosio ja monista muista kamppailulajeista eroava tekniikka on tehnyt siitä monella tavalla kiehtovan välineen myös populaarikulttuurin eri kerronmuotoihin. Aiheena judo on luonnollisesti ollut kaikkein suosituin kotimaassaan, jossa se on inspiroinut useita kymmeniä elokuvia, sarjakuvia ja animaatiosarjoja, mutta myös länsimaalaisella populaariviihteen kuluttajalla on ollut varsinkin viime vuosikymmeninä monia hyviä mahdollisuuksia tutustua judon filmatisoituihin esityksiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top