Judo

Judo on kulkenut mielenkiintoisen tien Japanista Eurooppaan

Tervetuloa judon ystävä! Täältä löydät runsaasti tietoa judosta ja sen harrastamisesta. Ensin sukellus historiaan: Judon isänä voidaan pitää kasvatustieteilijää ja ju-jutsumestaria Jigorō Kanōa, joka kehitti judon Japanissa 1800-luvun lopulla vanhojen samuraikamppailutaitojen ja länsimaisten urheilulajien pohjalta.

Judossa pyritään mahdollisimman tehokkaaseen harjoitteluun sekä myös henkiseen ja fyysiseen kasvuun. Uusi laji kuitenkin asetti Kanōn napit vastakkain perinteisten ju-jujutsukoulujen kanssa. Japanissa judo saavutti merkittävän voiton, kun Kanōn judokat voittivat 13 viidestätoista ottelusta turnauksessa, jossa etsittiin ju-jujutsukoulua poliiseille. Judosta tuli poliisien laji ja samalla se vakiinnutti asemansa Japanissa. Tämän jälkeen Kanō saattoi keskittyä viemään judoa Japanin ulkopuolelle ja hän tekikin matkoja esitellen judoa ulkomailla. Judon maine kasvoi, kun judokat haastoivat menestyksellä nyrkkeilijöitä ja painijoita kamppailuun. Tämän myötä myös judon harrastajamäärät lähtivät kasvuun.

Vuodesta 1889 eteenpäin Kanō teki matkoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin esitellen judoa. Vuonna 1892 huomio judoa kohtaan alkoi kasvaa globaalisti, kun Takashima Shidachi luennoi judon historiasta ja kehityksestä Lontoossa. Ensimmäistä kertaa judoa esiteltiin Englannissa vuonna 1899, kun englantilainen yrittäjä Edward William Barton-Wright sponsoroi japanilaisen judokaryhmän vierailun maahan. Taustalla oli ajatus ju-jutsukoulun perustamisesta Englantiin. Britit eivät kuitenkaan kiinnostuneet lajista välittömästi, mutta osa judokaryhmästä jäi maahan. He saivat hiljalleen yleisön kiinnostuksen heräämään esittelyiden ja erilaisten kamppailutapahtumien avulla. Englannin ensimmäinen judoseura on Euroopan vanhin ja sen perusti Gunji Koizumi vuonna 1918.

Nykyään Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kaksi maanlaajuista judoliittoa: British Judo Association ja British Judo Council. Britit ovat saavuttaneet 18 olympiamitalia judossa ja maa on lajissa yksi menestyneimmistä MM-mitaleissa mitattuna.

Judo muualla Euroopassa

Iso-Britannian tapaan myös Ranska on saavuttanut MM-mitaleita judossa ja laji on yksi maan suosituimmista urheilulajeista. Ensimmäinen koulu perustettiin Edmond Desbonnet’n toimesta vuonna 1905 ja Kanō kävi Ranskassa pitämässä ensimmäisen konferenssin judosta vuonna 1933. Harrastajien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 1936 heitä oli noin 50 ja vuonna 1956 heitä oli yli 20 000. Nykyään judon harrastajia on 300 000.

Judo on suosittua myös Hollannissa, missä se on nauttinut suosiota 1960-luvulta alkaen. Kuuluisia hollantilaisia judokoita ovat mm. Kim Polling, Anicka van Emden ja Roy Meyer. Niin ikään Belgia on MM-mitaleissa mitattuna yksi menestyneimpiä maita. Laji nautti suosiota etenkin 1990-luvulla, kun Ulla Werbrouck voitti olympiakultaa Atlantassa. Belgialaisen judon suuri nimi on Robert Van de Walle, josta tuli aikanaan ensimmäinen belgialainen judoka, joka kisasi olympialaisissa viisi kertaa vuosien 1976 ja 1992 välillä.

Judon tekniikka

Judon tekniikkaan kuuluvat heitot, sidonnat, käsilukot ja kuristukset. Heitot jaetaan käsiheittoihin, jalkaheittoihin, lonkkaheittoihin ja uhrautumisheittoihin. Judoharjottelussa tutuksi tulee myös ns. turvallinen kaatuminen eli “ukemi”. Ideana on jakaa kaatumisen voima tasaisesti koko vartalolle ja pehmentää putoaminen vartaloa jännittämällä ja suorittamalla vastalyönti koko käsivarrella, kun keho osuu maahan.

Judoharjoituksissa ja kamppailutilanteissa on välttämätöntä, ettei heitettävä, eli “uke”, pyri estämään kaatumista tarraamalla esimerkiksi hyökkääjään, “toriin”, tai ottamalla kädellä vastaan maasta. Sen sijaan hänen on kaaduttava mahdollisimman puhtaasti ja suoritettava mahdollisimman tehokas ukemi. Pään hallitsematon liike estetään kaatumisen aikana siten, että leuka pidetään tiukasti kiinni rinnassa. Tämä estää pään kontaktin maahan.

Japanilaisissa kamppailulajeissa ajatuksena on, että vastustaja saatetaan tilanteeseen, jossa kamppailun jatkaminen on mahdotonta. Näin ollen esimerkiksi judokisoissa tehokas kamppailu päättyy ennen täyttä aikaa.

Judon erot ju-jujutsuun ja vyöarvot

Ju-jutsu oli aikoinaan samurai-sotureiden harjoittama taistelutyyli ja judon kehittäjä oli itsekin ju-jutsumestari. Ju-jutsuta poiketen judossa ei ole lyöntejä, joskin judon harrastajat opetetaan suojautumaan niiltä. Judossa ei myöskään ole ju-jutsun tyyliin useita eri koulukuntia, vaan judon harjoitusmuodot ja tekniikat ovat pitkälti samoja, riippumatta siitä, missä päin maailmaa harjoitellaan.

Judon perustaja Kanō ei pitänyt ajatuksesta, että judosta tulisi kilpailulaji, joten hän loi siihen vyöjärjestelmän, joka kertoo harrastajan tason. Arvot on jaettu oppilasasteisiin (kyū) ja opettaja-asteisiin (dan). On sanottu, että järjestelmän tarkoitus on subjektiivisesti harrastajan kannalta mielihyvän tuottaminen ja objektiivisesti taas judon hierarkian, organisaation ja talouden ylläpitäminen.

Vyöarvon kasvaessa mielenkiinto lajiin säilyy ja usein jopa kasvaa. Monen judoharrastajan tavoite lieneekin saavuttaa lopulta korkein vyöaste, eli musta vyö. Suosituimpia judoliikkeitä on näkynyt jopa populaarikulttuurissa, kuten esimerkiksi sarjakuvissa judo on listattu yhdeksi Captain American kamppailutyyleistä ja myös Batmanin on nähty käyttävän judoliikkeitä sarjakuvissa ja elokuvassa Batman v Superman: Dawn of Justice.

Judon harrastaminen Suomessa

Kansainvälisellä tasolla Suomea edustaa judossa maajoukkueet, jotka on jaettu aikuisiin, alle 23-vuotiaisiin, alle 21-vuotiaisiin ja alle 18-vuotiaisiin. Suomen judoliiton valmennustoiminnan tähtäimessä on tuottaa judokoita, jotka pystyvät saamaan mitaleita aikuisten sarjoissa ja onnistuessaan voittamaan olympiakultaa. Suomessa toimii monia judoseuroja, joista yksi on Tikkurilan judokat. Se on perustettu vuonna 1976 ja seuralla on ryhmiä niin lapsille kuin senioreille ja niin kilpailijoille kuin kuntoilijoillekin.

Mikäli kiinnostus judoa kohtaan herää, kannattaa suunnata paikallisen judoseuran esittelytapahtumaan. Siellä voi kysyä lisää tietoa ohjaajilta ja ilmoittautua mukaan harjoituksiin. Monet treenaavat kuntoilumielessä, mutta kilpailuihin osallistumalla voi sisäistää lajin luonteen ja laittaa oman tekniikkansa testiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back To Top